Polvi- ja lonkkanivelrikko koskettaa monia

kirjoittanut Venla Koski

Nivelrikko eli artroosi on maailman yleisin nivelsairaus

• Polvi- ja lonkkanivelrikko ovat eniten liikunta- ja toimintakykyä heikentäviä sekä kipua aiheuttavia nivelsairauksia
• Nivelrikkoon ei ole parannusta eli se on etenevä sairaus, mutta sen oireita pystytään tehokkaasti hoitamaan
• Fysioterapia ja säännöllinen liikunta ovat nivelrikon hoidon perusta. Tärkeää on hoitaa kipua ja parantaa toimintakykyä.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Polvi- ja lonkkanivelrikon esiintyvyys lisääntyy ikääntymisen myötä niin naisilla kuin miehillä.  Eri asteiset toimintakykyä haittaavat ongelmat tai kiputilat etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Terveys 2000 –tutkimuksen mukaan Suomessa esiintyy lonkkanivelrikkoa 10,3 % ja polvinivelrikkoa 14,1 % väestöstä. 

Nivelrikon kehittyminen ja riskitekijät

Polvi- ja lonkkanivelrikon taustalla voi olla yksi tai useampi vaaratekijä. Molemmissa tapauksissa vaaratekijöiksi katsotaan ikä ja ylipaino. Polven nivelrikon osalta selkeitä vaaratekijöitä edellä mainittujen lisäksi ovat myös naissukupuoli ja aiempi polvivamma. Lonkkanivelrikossa taas nivelen epämuodostuma ja kehityshäiriöt. Mahdollisia vaaratekijöitä voivat olla myös toistuva raskas kuormitus töissä tai urheilussa sekä perimä. 

Ruston tehtävä nivelessä on jakaa kuormitus optimaalisesti nivelen sisällä ja mahdollistaa lähes kitkaton liukuminen rustopintojen välillä. Nivelrikolle tyypillistä on rustopinnan rikkoutuminen ja nivelruston häviäminen nivelpinnoilta. Ruston rikkoutumisen voi aiheuttaa epätavallisen suuri kuormitus normaalissa rustokudoksessa tai normaali kuormitus epänormaalissa rustokudoksessa. Röntgenkuvassa rustovaurio ilmenee nivelraon kaventumisena. Mahdollisia löydöksiä ovat myös nivelruston alla olevan luun tiivistyminen, luupiikit (osteofyytit), luuontelot (kystat) ja paikalliset tulehdusmuutokset. Nivelrikko on koko nivelen sairaus ja muutoksia voi ilmetä myös nivelkapselissa ja lihaksissa.

Miten nivelrikko oireilee?

Nivelrikkoa sairastavat tuntevat usein kipua, lihasten heikkoutta, nivelen jäykkyyttä, epävakauden tunnetta sekä nivelten liikelaajuuksien alenemista. Kipua esiintyy erityisesti niveltä liikuttaessa, kävellessä sekä liikkeelle lähdön yhteydessä. Kipua kuvaillaan usein jomottavaksi kivuksi. Nivelrikon alkuvaiheessa kipua esiintyy vain rasituksessa, mutta edenneessä vaiheessa kipua voi esiintyä jatkuvasti, myös yöllä. Kipu vaikuttaa negatiivisesti mielialaan, osallistumiseen sosiaalisiin toimintoihin sekä uneen. Edellä mainittujen oireiden lisäksi polvinivelrikossa voi esiintyä polven rahinaa, tuntoaistiin herkistymistä kylmälle ja kuumalle sekä oireiden ilmaantumista jaksoittaisesti. Lonkkanivelperäinen kipu tuntuu usein nivustaipeessa ja reiden etuyläpinnalla. Se voi myös säteillä laaja-alaisesti pakaran alueella ja säteillä reiden etu- ulko- ja takapinnalle.

Tunnista nivelrikon oireet:

1. Jomottava kipu, joka pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa.
2. Nivel on aamuisin jäykkä ja liikkeelle lähtö saattaa olla haastavaa istumisen jälkeen.
3. Polvikipu on paikallista, mutta saattaa säteillä sääreen.
4. Lonkka peräinen kipu voi olla laaja-alaista ja säteilevää laajemmalle pakaran sekä reiden alueelle.
5. Myöhemmin leposärky ja nivelen liikerajoitukset.

Fysioterapialla on merkittävä rooli nivelrikon hoidossa

Nivelrikon hoidon tavoitteena on sairauden etenemisen hidastaminen, kivun lieventäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Nivelrikon hoidon perustana on lääkkeetön hoito, johon kuuluu fysioterapia, liikunta, painon pudotus ja tarvittaessa apuvälineet. Lääkehoito ei ole nivelrikon ensisijainen hoitomuoto, eikä sitä tule käyttää ainoana hoitona. Kivun lievitykseen voidaan kuitenkin tarvittaessa käyttää parasetamolia, tulehduskipulääkettä ja viimeisenä vaihtoehtona opioideja. Tekonivelleikkaus on nivelrikon viimeinen hoitovaihtoehto, kun kipua ja vajaatoimintaa ei pystytä muilla keinoilla lieventämään. Lääkkeetön hoito kuuluu myös tekonivelleikkausta edeltävään ja sen jälkeiseen hoitoon.  Edellä mainittujen lisäksi hoidon tukena voidaan käyttää nivelensisäisiä glukokortikoidi- ja hyaluronaattiruiskeita. Kipuun saattaa hetkellisesti auttaa kylmä- ja lämpöhoidot, TENS –hoito ja akupunktio. Polven kohdalla tietyissä tapauksissa voidaan hyötyä myös tuista/ortooseista.

Fysioterapialla on merkittävä rooli nivelrikon lääkkeettömässä hoidossa. Sillä voidaan lievittää kipua ja ylläpitää sekä lisätä liikunta- ja toimintakykyä sekä parantaa elämänlaatua. Säännöllinen liikunta ja spesifi harjoittelu ovat tärkein osa lääkkeetöntä hoitoa.  

Polvinivelrikosta kärsivällä lihasvoimaharjoittelun on todettu vähentävän tehokkaasti kipua ja parantavan toimintakykyä. Polvinivelrikkoon liittyvä lihasten heikkous on toiminnallisten rajoitusten ensisijainen syy. Polven ojentaja- ja koukistajalihakset sekä lantion lihakset ovat polvinivelrikkoa sairastavalla heikommat verrattuna saman ikäiseen verrokkiryhmään. Erityisesti polven ojentajalihasten lihasvoiman on todettu olevan tärkeä tekijä suorituskyvyn sekä itseraportoidun toimintakyvyn kannalta. Useamman harjoittelumuodon yhdistelmällä saadaan vaikuttavampia tuloksia, kuin yksittäisellä harjoittelumuodolla. Yhdistämällä lihasvoimaharjoittelu aerobiseen- sekä liikkuvuusharjoitteluun saadaan toimintakykyä parannettua ja kipua lievitettyä tehokkaasti. 

Nivelrikon hoito ruokavaliolla

Nivelrikon hoidossa ravitsemuksessa on hyvä huomioida riittävä kalsiumin ja D –vitamiinin saanti. D –vitamiinin puutoksen on katsottu altistavan nivelrikon kehittymiselle sekä kivulle herkistymiselle, mutta merkityksen suuruus on vielä epäselvä. Ravintolisien kuten glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, eikä niiden tehoa ole pystytty selvästi todistamaan. Tärkeintä on syödä monipuolisesti kaikkien ravintoaineiden saannin takaamiseksi. 

Painonpudotus tarvittaessa kuuluu olennaisena osana polvinivelrikon lääkkeettömään hoitoon. Pienikin painonpudotus vähentää niveleen kohdistuvaa kuormitusta. Liikuntaharjoittelusta yhdistettynä laihduttamiseen on todettu olevan hyötyä mitatun toimintakyvyn parantumiseen ja koetun toimintakyvyn haitan vähentymiseen. Tarvittaessa voit keskustella Kuntokompassin asiantuntijan kanssa painonpudotuksesta ja saada tukea siihen liittyvissä valinnoissa. Painon putoaminen edellyttää muutoksia usein toistuvissa arjen valinnoissa ja ovat sellaisia, joita on mahdollista toteuttaa sekä ylläpitää pitkäkestoisesti. Riittävää unta ja stressin hallintaa unohtamatta. 

Kuntokompassilta saat apua turvalliseen harjoitteluun ja selkeät ohjeet polvi- ja lonkkanivelrikkoon soveltuvista liikuntaohjelmista

Asiantuntijamme auttavat sinua valitsemaan sopivat liikuntamuodot nivelrikon oireet ja aste huomioiden. Harjoittelun on hyvä sisältää monipuolisesti lihasvoima- ja liikkuvuusharjoittelua sekä aerobisen kunnon kehittämistä aikuisten liikuntasuositusten mukaisesti. Esimerkiksi pyöräily, uinti tai vesijuoksu voivat olla nivelrikosta kärsivälle henkilölle hyviä vaihtoehtoja. Suositusten mukaan sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikuntaa tulisi tehdä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai vastaavasti raskasta liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lihasvoimaharjoittelua suositellaan toteutettavaksi kaksi kertaa viikossa. Harjoittelussa on hyvä huomioida myös erilaisia tasapaino- ja koordinaatioharjoitteita. Harjoitteet suunnittelee Kuntokompassin fysioterapeutti yksilöllisesti ja ohjaa oikean liiketekniikan sekä harjoitusmäärän.

Parhaisiin tuloksiin tutkimusten mukaan pääsee harjoittelemalla kolme kertaa viikossa, puoli tuntia kerrallaan ja vähintään kolmen kuukauden ajan. 

Nivelrikossa on hyvä muistaa, että se on krooninen vaiva. Harjoitusohjelmaa ja intensiteetteinä muokataan oireiden mukaan sopivaksi. Kun kipua on enemmän, voidaan harjoittelua keventää kipeän nivelen osalta, mutta pyrkiä ylläpitämään muuten toimintakykyä ja tekemään kehittävää harjoittelua. Kipua lievittävä, lihasvoimaa, kestävyyskuntoa ja toimintakykyä parantava vaikutus saadaan säännöllisellä harjoittelulla. Harjoittelun tulee olla toistuvaa ja jatkuvaa vaikutusten pysyvyyden kannalta. Myös tekonivelleikkaukseen menevälle aiempi fyysinen aktiivisuus ja alaraajojen lihasvoimaharjoittelu indikoivat parempaa toipumista leikkauksesta erityisetsi polven tekonivelleikkauksen jälkeen.

👇 Varaa aika ensikonsultaatioon👇

Usein kysyttyjä kysymyksiä aiheesta liikunta ja nivelrikko

Artikkelin lähteet:

Aikuisten liikuntasuositukset. 2024. UKK –instituutti. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/ Luettu 23.9.2024.

Alnahdi, A., Zeni, J. & Synder-Mackler, L. 2012. Muscle Impairments in Patients With Knee Osteoarthritis. Sports Health 4(4), 284–292.

Joern, M., Klaus, U. & Peer, E. 2010. The Epidemiology, Etiology, Diagnosis, and Treatment of Osteoarthritis of the Knee. Deutsches Artzteblatt International 107(9), 152-162.

Kettunen. J, Multanen. J, Waller. B, Ulaska. M & Häkkinen. H. Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapiasuositus 2020. https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00001 Luettu: 21.9.2024

Käypä hoito. 2018. Polvi- ja lonkkanivelrikko. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä.

Neogi, T. 2013. The epidemiology and impact of pain in osteoarthritis. Osteoarthritis Cartilage 21(9), 1145–1153.  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3753584/. Luettu 20.9.2024.

Meireles, F., De Groote, F., Reeves, N. D., Verschueren, S., Maganaris, C., Luyten, F. & Jonkers, I. 2016. Knee contact forces are not altered in early knee osteoarthritis. Gait & Posture 45, 115-120.

Multanen, J. 2017. Rustot kovilla polven nivelrikossa. Manuaali. Suomen ortopedisen manuaalisen terapian yhdistys ry. 2, 4-8.

Ulaska, M. 2017. Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapia. Manuaali. Suomen ortopedisen manuaalisen terapian yhdistys ry. 2/2017, 10-15.

Reumaliitto. 2020. Nivelrikko ja ravinto. https://reumaliitto.fi/reuma-aapinen/nivelrikko-ja-ravinto/?srsltid=AfmBOoqraN0SGICkCnv8cpWAlNZSmCs2M1XLALb_5gp1aj7OY6AE-wOA Luettu 24.9.2024.