Makeanhimo: 5 vinkkiä vapautua makeanhimon ja napostelun kahleista

kirjoittanut Kuntokompassi toimitus

Makeanhimo ja napostelun noidankehä

Hallitseeko makeanhimo elämääsi? Ylivoimaisesti yleisin syy makeanhimoon on liian kevyt syöminen aamulla ja päivällä (tai arkisin), jolloin makeanhimo (ja loputon nälkä tai napostelun tarve) iskee illalla tai viikonloppuisin.

Makeanhimoon tai napostelun tarpeeseen saa parhaiten apua, kun saa kiinni, mistä se itsellä johtuu. Alle on koottu yleisimpiä syitä, mistä makeanhimo milloinkin kumpuaa.

1. Syötkö riittävästi laadukasta, ravintoainetiheää ruokaa?

Tuleeko ravintoainetiheää ruokaa syötyä päivän aikana riittävästi?

Etenkin kasvisten runsaan määrän tehtävänä on täyttää tehokkaasti silloinkin, kun syödään alle kulutuksen (eli poltetaan kehosta rasvaa). Älä nipistä niistä tai proteiinin määrästä. Proteiinia tulisi olla jokaisella aterialla.

Jos nälkä tuntuu jäävän, lisää kasvisten määrää tarvittaessa reippaastikin. Käytä monipuolisesti eri kasviksia sekä tuoreena että eri tavoin kypsennettynä, niin et kyllästy ja vatsakin pysyy rauhallisempana.

Ruoan laatu ja sen volyymi on tärkeää laittaa pohjalle kuntoon eli riittävästi hyvän kylläisyysvasteen antavaa energiatiheydeltään matalaa ruokaa.

2. Onko makean syönti tai napostelu tapa?

Monesti makea tai suolainen naposteltava mielletään kuulumaan johonkin tiettyyn aikaan, paikkaan tai toimintaan. Tällöin niiden tarve saattaa herätä pelkästään sillä, että tehdään jotakin, johon yleensä on sisällytetty kyseisiä ruokia.

Kaipaatko aina pientä jälkiruokaa ruuan päälle tai tarvitseeko TV:n tai leffan ääressä olla naposteltavaa? Vai kuuluuko makean syöminen tiettyihin sosiaalisiin tilanteisiin?

Jos tunnistat jonkin näistä itselläsi, keskity miettimään vaihtoehtoisia tapoja korvata heikkolaatuiset ruuat näissä tilanteissa.

Esim. TV:n ääressä voi tehdä kehonhuoltoa, neuloa, hieroa puolisoa (ja toisinpäin) jne. ja ystävien kanssa voi valmistaa jotain spesiaalimpaa mutta fiksua ruokaa (mahdollisesti jälkiruokineen).

3. Oletko koukussa makeaan (tai suolaiseen) makuun?

Joskus makean tarpeen taustalla on voimakas mieltymys makeaan makuun.

Etenkin jos käyttää paljon makeutusaineilla makeutettuja tuotteita kuten rahkoja, jogurtteja, juomia, patukoita tai proteiinijauheita.

Silloin voi syntyä tilanne, että tottuu “ylimakeaan” eikä makuaisti enää tunnista luonnollista makeaa kuten marjoja, herneitä, kypsennettyjä juureksia yms. erityisemmin makeiksi, vaan kaipaa jatkuvasti jotakin ekstramakeuttajaa.

Samoin kuin suolaiseen ruokaan tottuu ja siitä pois.

Voit testata oman tilanteesi maistelemalla luontaisesti makeita ruokia: jos makean tottumustaso on sopiva, esimerkiksi keltavihreät omenat, kookos, mustikat, pakastemansikat ja uunijuurekset maistuvat ainakin jonkin verran makeilta.

Mikäli huomaat tottuneesi liialliseen makeuteen, karsi makeutusaineilla (myös stevia) makeutettujen tuotteiden määrää ja laimenna esimerkiksi maustettua tuotetta maustamattomalla.

Sama pätee myös suolaan; jos kaupan leikkeleet tai graavikalat eivät maistu mielestäsi selkeästi hieman ylisuolaisilta, kannattaa asteittain totutella hieman vähempisuolaiseen ruokaan.

4. Makeanhimo: Houkutteleeko kielletty?

Pidätkö joitakin ruokia sallittuina ja toisia kiellettyinä? Yritätkö kieltää itseltäsi tietyt ruuat ja ajattelet, että pienikin poikkeama niiden suuntaan pilaa terveellisen ruokavalion tai vaikka painonpudotuksen?

Yleensä se, mikä on kiellettyä, houkuttelee alitajuisesti vähän väliä.

On parempi ajatella asiaa positiivisesta näkökulmasta: kaikki ruuat ovat yhtä lailla sallittuja, mutta toiset ovat hyödyllisempiä kuin toiset ja tukevat hyvinvointiasi paremmin kuin toiset ruuat.

Pyri siis tarjoamaan kehollesi ensisijaisesti ja enimmäkseen hyvää tekeviä ruoka-aineita ja ruokia monipuolisesti ja vaihdellen – saat enemmän makuelämyksiä.

Poikkeamat vähemmän ravitsevien ruokien suuntaan eivät myöskään kaada yhtään mitään eivätkä ne missään tapauksessa palauta sinua lähtöpisteeseen vaikkapa rasvanpolton osalta.

Jos teet poikkeuksen ruokasuunnitelmaan, nauti valitsemasi ruoka mieluummin hyvällä omallatunnolla kuin syyllisyyden vallassa, sillä stressatessa ja syyllisyyttä tuntiessa makean syöntikin menee hukkaan. Palaa sitten hyvillä mielin taas normaaliin.

5. Onko makean tai napostelun tarve yhteydessä tunteisiin tai tiettyyn olotilaan?

Kun mietit, milloin sinulle yleensä tulee tarve saada makeaa, liittyykö tilanteisiin jokin voimakas negatiivinen tai positiivinen tunne?

Keskity tunnistamaan kussakin hetkessä taustalla vaikuttavat tunteet ja pysähdy hetkeksi tutkimaan niitä. Auttaako makea tai naposteltava todella kyseisessä tilanteessa vai johtaako se lopulta vain huonompaan fiilikseen tai kauemmas tavoitteistasi?

Muista, että tunne ei ole yhtä kuin toimintakäsky, vaan tunne menee ohi noin 90 sekunnissa, mikäli et jää ajatuksissasi vellomaan siihen.

Eli vaihtoehtoisella tekemisellä voit saada ajatukset pois naposteluntarpeesta, sillä tunnetila ei tosiaan kestä kauaa, jos sitä ei ”ruoki” jumiutumalla ajatukseen.

Älä tukahduta negatiivisia tunteita syömisellä, ja toisaalta keksi vaihtoehtoisia tapoja palkita itsesi esimerkiksi hyvästä suorituksesta. Säästä makea tietoisiin hetkiin, jotka pidät “neutraaleina” ilman, että annat tunteiden ohjailla niitä.

Huomioi tässä, että myös unen puute ja liiallinen stressi tai kiire ovat tähän katergoriaan lukeutuvia olotiloja, jotka monilla lisäävät makeanhimoa tai epäterveellistä syömistä. Univajeisena kehon nälkä- ja kylläisyyssignaalit eivät myöskään toimi optimaalisesti.

P.S Mikäli kaipaat apua ja tukea ravintoon tai liikuntaan liittyvissä asioissa, niin Kuntokompassin Personal Trainerit ja Fysioterapeutit auttavat sinua mielellään. Tiimissämme on myös laillistettu ravitsemusterapeutti ja psykoterapeutti täydentämässä monitammatillista osaamistamme.

Varaa vaikka heti ilmainen 0€ ensikonsultaatio 👉 täältä. Siinä käymme hieman läpi tilannettaasi, tavoitteita ja sitä miten pystyisimme sinua auttamaan.

👇 Varaa aika ILMAISEEN ensikonsultaatioon👇